Suomen Jackrussellinterrierit ry

Jalostuksen tavoiteohjelma

Jalostuksen tavoiteohjelma 2020-2024

Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 25.3.2018 ja SKL:n jalostustieteellisessä toimikunnassa 10.9.2019

>> Jalostuksen tavoiteohjelman koko versio pdf-muodossa

 

Jackrussellinterrierien PEVISA (perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustusohjelma) ja rekisteröinnin erityisehdot 2023

Pentujen vanhemmista tulee astutushetkellä olla voimassa oleva polvitarkastuslausunto ja silmätarkastuslausunto. Silmätarkastuslausunto ei saa astutushetkellä olla 12 kuukautta vanhempi. Urokselle rekisteröidään korkeintaan 60 jälkeläistä, kuitenkin niin, että viimeinen rajan ylittävä pentue rekisteröidään kokonaisuudessaan.

Töpö-töpö-yhdistelmät ovat kiellettyjä. Rodulle on olemassa töpöhäntäisyyden geenitesti.

FCI:n ulkopuoliseen rekisteriin merkitty tai sellaisesta maasta, jossa rotu ei ole virallisesti tunnustettu, tuotu rekisteröimätön tuontikoira voidaan ottaa rotuun Koirarekisteriohjeen kohdan 11.4 mukaisesti. AKC FSS -rekisteriin rotunimellä ”russell terrier” merkitty koira voidaan rekisteröidä ER-rekisteriin jackrussellinterrierinä. Britanniasta tulleita Working Jack Russell-rekisteriin merkittyjä koiria voidaan rekisteröidä Koirarekisteriohjeen 11.3 mukaisesti. Muista FCI-maista tuotujen koirien pitää olla merkitty FCI:n tunnustamaan rekisteriin. Ulkomaisia koiria koskeva poikkeus: Ei vaadita PEVISA-tutkimuksia. (narttu 1, uros 2 pentuetta)

Rotuunottoa ei ole tarkoitettu Kennelliitossa rekisteröityjen koirien jälkeläisille. Rotuun ei voida ottaa koiria ilman Kennelliiton hyväksymää rotukohtaista rotuunottomenettelyä.

Ohjelma on voimassa 1.1.2019 – 31.12.2023.

 

Jalostuskoirille asetettavat suositukset

Yleiset suositukset
  • Jalostuskoiran ikä vähintään 24 kk astutushetkellä.
  • Näyttelystä vähintään tulos hyvä (H) TAI hyväksytty jalostustarkastus TAI hyväksytty käyttökoetulos (LUT/LUME/MEJÄ/VERI).
  • Arkaa tai aggressiivista koiraa ei saa käyttää jalostukseen.
  • Jos koira saa näyttelyissä maininnan ”vihainen” tai ”pelokas” kaksi kertaa, sitä ei saa käyttää jalostukseen.
  • Jalostukseen käytettävä koira on hermoiltaan ja käyttäytymiseltään sellainen, että se selviää arkipäivän tilanteista. Näin sen todennäköisyys periyttää jälkeläisilleen jokapäiväistä elämää hankaloittavia ja hyvinvointia alentavia luonneominaisuuksia on mahdollisimman pieni.
  • Ääniarka, pelokas tai voimakkaasti aggressiivinen koira ei ole jalostuskoira, sillä aggressiivisuus, pelokkuus ja ääniarkuus periytyvät voimakkaasti.
  • Jalostuskoirille suositellaan ennen jalostuskäyttöä joko luonnetestiä, MH-luonnekuvausta tai Kennelliiton jalostustarkastusta. Koiria, jotka ovat testeissä ilmentäneet voimakasta arkuutta, vihaisuutta tai ääniarkuutta ei saa käyttää jalostukseen.
  • Mikäli kuitenkin päädytään käyttämään jalostukseen esimerkiksi lievästi ääniarkaa koiraa, parin tulee ehdottomasti olla sellainen, joka ei pelkää mitään ääniä.
  • Suurin jälkeläismäärä Suomessa koiran elinaikana on 60 pentua. Urokselle rekisteröidään korkeintaan 60 jälkeläistä kuitenkin niin, että viimeinen rajan ylittävä pentue rekisteröidään kokonaisuudessaan.
  • Urokselle suositellaan 2-3 ikävuoden välille enintään 3 pentuetta ja samoin 3-4 vuoden ikävuoden välille enintään 3 pentuetta.
Polvet ja silmät
  • Polvet 0 tai korkeintaan 1. Jos toisella vanhemmalla on polvitulos 1, yhdistelmän toisella osapuolella tulisi olla polvitulos 0.
  • Perinnöllistä kataraktaa sairastavaa koiraa ei saa käyttää jalostukseen.
  • Jos koiran lähisukulainen saa perinnöllien katarakta-diagnoosin, urosta ei käytetä jalostukseen ennen neljän (4) vuoden ikää ja narttua ennen kolmen (3) vuoden ikää.
  • Sellaista yhdistelmää, jossa molempien lähisukulaisella on todettu perinnöllinen katarakta, ei suositella.
  • Jos koira saa perinnöllinen katarakta, epäilyttävä -diagnoosin, suositellaan jalostuskäytön lykkäystä yhden (1) vuoden ajan ja silmätarkastuksen uusimista ennen jalostuskäytön aloittamista.
  • Kliinisesti PLL-sairasta koiraa ei saa käyttää jalostukseen.
  • Suositellaan, että vähintään toinen osapuoli on testattu primaarinen linssiluksaatio (PLL)- geenitestillä. Ihanteellista olisi kuitenkin, jos molemmat olisivat testattuja.
  • Koiralla voi olla myös PLL-tulos vanhempiensa geenitestitulosten perusteella: Kahden
    normaalin pentu on normaali, sairaan ja normaalin pentu kantaja ja kahden sairaan pentu sairas.
    Muissa tapauksissa ei pennun tulosta voi varmasti vanhempien tuloksen perusteella tietää.
    Kaukaisempia esivanhempituloksia (esim. isovanhemmat) ei huomioida.
  • Jos yhdistelmän toinen osapuoli on geenitestitulokseltaan normaali, toinen osapuoli voi olla testaamaton.
  • Jos toinen osapuoli on kantaja, tulisi molemmat osapuolet testata. Kantajan pariksi suositellaan vain normaali-tuloksen saanutta.
  • Sairas x normaali -yhdistelmiä voidaan tehdä harkiten, mikäli yhdistelmällä voidaan katsoa olevan näiden suositusten toteuttamisen lisäksi jotain lisäarvoa (esim. sairas-tuloksen geenitestissä saaneella koiralla on harvinainen haplotyyppi DLA-monimuotoisuustestin avulla todettuna, käyttökoetulos, ei lähisukulaisia Suomessa tms.).
  • Kantaja x kantaja, sairas x kantaja tai sairas x sairas -yhdistelmiä ei saa tehdä.
  • Jos koiralla on todettu lasiaisen rappeuma, se tulisi geenitestata PLL:n suhteen. Lasiaisen rappeuma -diagnoosin saanutta urosta ei suositella käytettäväksi jalostukseen ennen neljän (4) vuoden ikää ja narttua ennen kolmen (3) vuoden ikää. Yhdistelmän toisella osapuolella tai sen lähisukulaisilla ei saa olla todettuna lasiaisen rappeumaa.
  • Jos koiralla on koskaan todettu ylimääräisiä ripsiä (yleisimmin distichiasis-diagnoosi, mutta myös trichisiasis, cilia aberranta jne.), tulisi yhdistelmän toisen osapuolen olla sellainen, ettei sillä koskaan ole todettu ylimääräisiä ripsiä. Jos ylimääräisten ripsien diagnoosin vakavuusaste on kohtalainen tai vaikea, ei koiraa tulisi käyttää jalostukseen.
  • Jos koiralla on todettu persistoivia pupillaarimembraania diagnoosilla PPM iris-iris, tulisi yhdistelmän toinen osapuoli olla sellainen, ettei sillä ole todettu PPM:ää. Koiria, joilla on todettu muita PPM:n muotoja kuin iris-iris, ei suositella käytettäväksi jalostukseen.
  • Muiden rodussa toistaiseksi yksittäisinä diagnooseina löytyneiden silmäsairauksien suhteen suositellaan, että yhdistelmän toisella osapuolella tai sen lähisukulaisilla ei saa olla todettuna samaa vikaa. Jos silmämuutosten vakavuusaste on vakava, ei koiraa tule käyttää jalostukseen.
  • Mikäli koiran silmämuutos on sellainen, että se suoraan tai välillisesti aiheuttaa koiralla kipua, vaikuttaa sen näkökykyyn tai alentaa sen elämänlaatua; vaatii jatkuvaa lääkitystä, leikkaushoitoa tai altistaa koiran sekundäärisille tulehduksille tai muille elämänlaatua alentaville oireille, koiraa ei suositella lainkaan jalostukseen.
Luusto
  • Jalostukseen käytettävälle koiralle suositellaan virallista selän röntgenkuvaamista välimuotoisen lanneristinikaman (LTV) ja välimuotoisten nikamien (VA) osalta. Suositellaan, että ainakin toinen yhdistelmän osapuolista on virallisesti selkäkuvattu.
  • Jos kuvatun selkätulos on muu kuin 0, silloin toisen osapuolen tulee olla myös selkäkuvattu ja lausuttu 0. Kaikkia oireettomia koiria voi käyttää jalostukseen, mutta LTV1–LTV4 -tuloksen saaneet koirat suositellaan yhdistämään vain LTV0-koirien kanssa. Tällaisten yhdistelmien jälkeläisiä suositellaan röntgenkuvattavaksi selästään, jotta LTV-muutosten periytymisestä ja merkityksestä saadaan lisää tietoa.
  • Jos koira oireilee selkäänsä (esimerkiksi kivulla tai takapomppu) tai sen lähisukulaisilla on todettu selkä- tai lonkkavikoja, suositellaan lonkkien ja selän röntgenkuvausta. Jos koiralla todetaan selässä luustomuutos joka aiheuttaa koiralle kipua tai lonkkatulos E, sitä ei saa käyttää jalostukseen.
  • Jos koiran etujalat ovat niin käyrät, että ne aiheuttavat sille kipua tai liikkumisvaikeuksia tai vaativat leikkaushoitoa, sitä ei saa käyttää jalostukseen.
  • Legg-Perthes-tautia sairastavaa koiraa ei suositella jalostukseen.
  • Kennelliiton tuoreimpien sääntöjen mukaisesti koiraa, jolla on häntämutka, voidaan käyttää jalostukseen sellaisen parituskumppanin kanssa, jolla itsellään tai sen lähisuvussa ei ole häntämutkaa. Jos koiran häntä on amputoitava häntämutkan vuoksi, ei koiraa suositella jalostukseen.
Kuulo ja väritys
  • Kuuroa tai puolikuuroa koiraa ei saa käyttää jalostukseen.
  • Kokovalkoinen koira tai koira, jonka pää on kokonaan valkoinen, tulisi BAER- eli kuulotestata. Jos toinen vanhempi on kokovalkoinen tai sen pää on kokonaan valkoinen, tulisi yhdistelmän toisella osapuolella olla väriä molemmin puolin päätä ja molemmissa korvissa, sekä vähintään yksi merkki rungossa.
  • Sinisiä (dd) tai maksanvärisiä (bb) koiria ei saa käyttää jalostukseen. Niiden kirsut eivät ole rotumääritelmän mukaisesti mustia. Siniseen väriin liittyy iho-ongelmia. Sinisen värin kantajia ei saa käyttää jalostukseen.
  • Kokovalkoiseksi tai kokonaan valkopäiseksi lasketaan myös koira, jolla on minimaalisia (kolikonkokoisia) merkkejä tai jonka merkit ovat kehittyneet syntymän jälkeen (esim. ticking-pilkut).
Purenta ja hampaat
  • Koiraa, jolla on ylä-, ala- tai tasapurenta, ei suositella jalostukseen.
  • Jos koiralla on hammaspuutos tai -puutoksia, yhdistelmän toisella osapuolella tulisi olla täydellinen hampaisto. Kapean alaleuan omaavan koiran parituskumppaniksi valitaan vahvaleukainen yksilö.
  • Koiraa, jolta puuttuu yli 4 hammasta tai kulmahampaita, ei suositella jalostukseen.
Sukusiitosprosentti ja sukukatokerroin
  • Yhdistelmän sukusiitosprosentti 6,25 % tai sen alle (laskettuna 5 sukupolvella).
  • Sukukatokerroin 0,75 (75%) tai sen yli (laskettuna 5 sukupolvella).
  • Jos kummastakaan vanhemmasta ei ole saatavilla sukutaulutietoja, suositellaan vanhemmista teetettäväksi DLA-monimuotoisuustesti. Vanhemmilla tulisi olla eri DLA-haplotyypit.
  • Sukusiitosprosenttia laskiessa ja/tai DLA-monimuotoisuustestin tarvetta arvioitaessa voidaan huomioida myös muu sukutieto kuin KoiraNetistä löytyvä.
  • Jos pentueen vanhemmista ei löydy sukutaulutietoja KoiraNetistä, kasvattaja voi toimittaa jalostustoimikunnalle lisätietoja suvusta. Näiden lisätietojen perusteella jalostustoimikunta tapauskohtaisesti voi suositella, ettei ko. yhdistelmän kohdalla tarvitse tehdä DLA-monimuotoisuustestiä.
Yhdistelmän uusinta
  • Samaa yhdistelmää ei suositella uusittavaksi. Yhdistelmä voidaan uusia kerran, jos ensimmäiseen pentueeseen on syntynyt vain 1-2 pentua.
  • Yhdistelmää, joka on tuottanut sairaan jälkeläisen, ei uusita lainkaan. (Ks. luku 4.3 rodussa esiintyvistä sairauksista)
Sukupuolisidonnaiset suositukset
  • Jos nartulle on tehty kahdesti keisarinleikkaus, narttua ei tulisi enää astuttaa.
  • Kivesvikaista urosta ei saa käyttää jalostukseen. (Kivesvialla tarkoitetaan muuta kuin kaksi normaalisti laskeutunutta kivestä.)
Ulkomaiset jalostuskoirat
  • PEVISA-ohjelman suhteen noudatetaan ulkomaalaisten urosten poikkeussääntöä.
Muuta huomioitavaa jalostuskoiria valitessa ja yhdistelmiä suunnitellessa
  • Seuraavat seikat eivät ole suosituksia, siinä mielessä, että niitä käytettäisiin suoraan arvioimaan jalostuskoirien tasoa tai yhdistelmien jalostusarvoa, mutta kasvattajia kehoitetaan huomioimaan myös nämä kasvatustyössään. Kasvattajien tulee noudattaa yhdistelmien kohdalla Suomen Kennelliiton sääntöjä ja määräyksiä, sekä rodun voimassa olevaa PEVISA-ohjelmaa. Kasvattajien pitää muistaa, että sekä Kennelliiton säännöt ja määräykset, että rodun PEVISA-vaatimukset saattavat muuttua tämän jalostuksen tavoiteohjelman voimassaoloaikana. Ennen astutusta on kasvattajan vastuulla tarkistaa voimassaolevat määräykset Suomen Kennelliitosta, josta löytyy myös tieto rodun voimassaolevasta PEVISA-ohjelmasta. Kasvattajien tulee seurata Suomen Kennelliiton ja rotua harrastavan yhdistyksen ja rotujärjestön tiedotusta.
  • Jalostukseen käytettävän koiran tulisi olla hyväluonteinen, terve ja ulkomuodoltaan rodunomainen. Suurimmalla osalla jalostuskoirista onkin ollut näyttelytulos, mutta kasvattajia kehoitetaan kiinnittämään enemmän huomiota koirien luonteiden ja rodunomaisten käyttöominaisuuksien testaaminen. Luonnetestitulos, MH-luonnekuvaustulos, suoritettu BH-käyttäytymiskoe ja/tai tulos rodunomaisesta käyttökokeesta onkin luettava eduksi jalostus-koiralle.
  • Jalostuskoiran valinnassa tulee kiinnittää huomiota koiran itsensä ohella myös sen mahdollisten jälkeläisten ja sukulaisten ominaisuuksiin. Yhdistelmien suunnittelussa tulisi ottaa huomioon myös mahdollisten vikojen tai sairauksien periytyvyys ja yhdistelmän vaikutus koko kannan jalostuspohjan laajuuteen (geenipooliin).
  • Kasvattajien kannattaa kiinnittää erityistä huomiota jalostuskoirien ja niiden vanhempien toisen polven sukulaismäärään. Yhdellä koiralla tässä rodussa ei tulisi olla enimmillään kuin 95-142 ensimmäisen polven jälkeläistä (laskettuna suhteessa keskimääräiseen 4 vuoden rekisteröintimääriin) tai 135-200 toisen polven jälkeläistä (laskettuna suhteessa sukupolven 2007-2010 rekisteröinteihin). Jackrussellinterriereissä on jo useita koiria, jotka ylittävät molemmat toisen polven suositusjälkeläismäärät selvästi.
  • Jalostuskoirien vanhempien ikään eli sukupolviväliin ja viimeisimmän silmätarkastuksen ajankohtaan kannattaa myös kiinnittää erityistä huomiota. Jalostukseen käytettyjä koiria tulisi silmätarkastaa 10-12 vuoden ikään saakka 2-3 vuoden välein, vaikka niiden jalostuskäyttö olisi jo loppunut. Rodussa esiintyvä perinnöllinen kaihi saattaa myöhemmillään puhjeta vasta yli 10-vuotiaana, mutta jälkeläisten kaihi saattaa puhjeta jo huomattavasti nuorempana. Yhdistelmien kaihiriskin pienentämiseksi myös vanhojen koirien silmätarkastaminen on tärkeää.